Käsikirjoitukset lähetetään sähköisen julkaisujärjestelmän kautta.

Ennen lähettämistä tulee varmistaa seuraavat asiat:

  • Käsikirjoitus lähdeluetteloineen on laadittu huolellisesti ja alla olevien ohjeiden mukaisesti.
  • Käsikirjoitus on docx- tai rtf-muodossa.
  • Artikkelit-osastolle tarjottava teksti on anonymisoitu, ts. kirjoittajien nimet on poistettu käsikirjoituksesta ja tiedoston nimestä sekä tiedoston metatiedoista (esim. Wordissa: tiedosto -> asetukset -> yleiset -> käyttäjänimi).
  • Mukana on tiivistelmä (artikkelit ja analyysit) sekä erillinen otsikkosivu.
  • Kuviot ja taulukot on sijoitettu käsikirjoituksessa oikeille paikoilleen. Alkuperäiset tiedostot lähetetään toimitukseen vasta sen jälkeen kun käsikirjoitus on hyväksytty julkaistavaksi.
  • Jos käsikirjoitus ei vastaa kirjoitusohjeita, se palautetaan lähettäjälle. Arviointiin lähetetään ainoastaan ohjeiden mukaisesti laaditut käsikirjoitukset. Käsikirjoitus ei saa olla samaan aikaan arvioitavana toisessa lehdessä. Toimituksen ja kirjoittajaryhmän välinen viestintä hoidetaan nimetyn yhteyshenkilön kautta (1 henkilö/artikkeli).

Ohjeet kirjoittajalle

Teksti 

  • Kielen tulee olla huoliteltua ja selkeää.
  • Kaikki teksti aloitetaan suoraan vasemmasta reunasta.
  • Rivinvaihtoa käytetään vain kappaleiden lopussa.
  • Alaotsikkotasoja voi olla korkeintaan kaksi.
  • Alaviitteiden määrä on pidettävä pienenä. Mahdolliset alaviitteet tehdään tekstinkäsittelyohjelman alaviitetyökalulla.
  • Korostuksena käytetään kursiivia, ei lihavointia.
  • Prosentit kirjoitetaan tekstissä auki (prosenttia); sulkujen sisällä, taulukoissa jne. ne jätetään avaamatta (%).
  • Kokonaisuuden liiallista muotoilua (teksti, taulukot, kuviot) tulee välttää. Artikkeli saa lopullisen ulkoasunsa taitossa.

Kuviot ja taulukot

  • Kuviot ja taulukot sijoitetaan käsikirjoituksessa niille kuuluville paikoille.
  • Kuvioiden ja taulukoiden yhteenlaskettu enimmäismäärä on viisi. Jos määrä ylittää tämän, on asiasta neuvoteltava erikseen toimituksen kanssa.
  • Lisäksi kuviot ja laajat taulukot tulee lähettää toimitukseen alkuperäisenä tiedostona (esim. xlsx, pptx) tai suoraan käytetystä ohjelmasta vektorigrafiikkamuotoon tallennettuna (esim. emf, wmf, eps, ps). Tiedostot numeroidaan siinä järjestyksessä kuin ne esiintyvät käsikirjoituksessa. Alkuperäiset tiedostot lähetään vasta kun käsikirjoitus on hyväksytty julkaistavaksi.
  • Pienet taulukot (alle 10 riviä/saraketta) sisällytetään käsikirjoitukseen taulukkotyökalulla tehtyinä.
  • Liitetaulukot ja -kuviot tai muu paljon tilaa vaativa sisältö julkaistaan sähköisenä julkaisuarkisto Julkarissa (www.julkari.fi).

Kirjallisuusviitteet

  • Viitteet sijoitetaan tekstissä sulkeisiin siten, että ensiksi tulee kirjoittajan nimi, sitten lähteen julkaisuvuosi. Tarvittaessa lisätään sivunumerot.
  • Artikkeleihin viitattaessa sivunumeroita ei pääsääntöisesti käytetä.
  • Jos kirjoittajia on enemmän kuin kaksi, käytetään ensimmäisen kirjoittajan jälkeen merkintää ”ym.”.
  • Kun kirjoittaja mainitaan tekstissä nimellä, merkitään julkaisuvuosi sulkuihin nimen jälkeen. Ensimmäisellä viittauskerralla käytetään sekä etu- että sukunimeä.

Kirjallisuusluettelo

  • Kirjallisuusluettelo liitetään käsikirjoituksen loppuun otsikolla Kirjallisuus. Luettelo laaditaan tekijän sukunimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä. Kirjoittajan etunimi ilmoitetaan aina kokonaisena.
  • Lähteestä ilmoitetaan: kirjoittaja(t), julkaisuvuosi (suluissa), julkaisun nimi, julkaisijan kotipaikka, julkaisija. Kun kirjoittajia on useampia, kaikki erotetaan toisistaan &-merkillä.
  • Artikkelista toimitetussa teoksessa ilmoitetaan kirjoittaja(t), julkaisuvuosi (suluissa), artikkelin nimi, teoksen toimittajat, teoksen nimi, julkaisijan kotipaikka, julkaisija, artikkelin sivunumerot. Teoksen toimittajien nimet ilmoitetaan järjestyksessä etunimi, sukunimi. Koko lähde kirjoitetaan teoksen alkuperäisellä kielellä, esim. ”Teoksessa”, ”(toim.)”  ja ”In”, ”(ed.)”.
  • Tieteellisissä aikakauslehdissä julkaistuista artikkeleista ilmoitetaan kirjoittaja(t), julkaisuvuosi (suluissa), artikkelin nimi, lehden nimi, vuosikerta, lehden numero, artikkelin sivunumerot.
  • Sarjajulkaisuista ilmoitetaan kirjoittaja(t), julkaisuvuosi (suluissa), julkaisun nimi, julkaisusarja, julkaisijan kotipaikka, julkaisija. Jos julkaisija käy ilmi sarjan nimessä, sitä ei tarvitse toistaa.
  • Sähköisestä lähteestä ilmoitetaan kirjoittaja(t), vuosiluku, kirjoituksen otsikko, julkaisualustan nimi ja kirjoituksen päivämäärä, www-osoite, viittauspäivämäärä.

Esimerkkejä

  • (Kortteinen 2015)
  • (Alasoini 2016, 106–108)
  • (Pietikäinen & Mäntynen 2009)
  • (Appelbaum ym. 2000)
  • Käsitys pohjautuu Pierre Bourdieun (1977; 1984; 1991) teoriaan.
  • Bourdieun (1984) mukaan heillä on hallussaan runsaasti pääomia.
  • Koistinen, Pertti (2014) Työ, työvoima ja politiikka. Tampere: Vastapaino.
  • Karisto, Antti (2012) Sukupolvien yhteydet. Teoksessa Tuula Helne & Tiina Silvasti (toim.) Yhteyksien kirja. Etappeja ekososiaalisen hyvinvoinnin polulla. Helsinki: Kelan tutkimusosasto, 222–234.
  • Keller, Margit (2011) Consumption in postsocialist societies: Eastern Europe. In Dale Southerton (ed.) Encyclopedia of consumer culture. Thousand Oaks, CA: Sage Publications, 342–346.
  • Lehto, Juhani & Tynkkynen, Liina-Kaisa (2013) Älykkäästi suunnitellut sosiaali- ja terveydenhuollon markkinat? Yhteiskuntapolitiikka 78 (6), 605–617.
  • Härkönen, Janne & Savonen, Jenni & Virtala, Esa & Mäkelä, Pia (2017) Suomalaisten alkoholinkäyttötavat 1968–2016. Juomatapatutkimusten tuloksia. Raportti 3/2017. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
  • Vaalavuo, Maria (2018) Sosiaali- ja terveyspalveluiden merkitys eläkeläisten toimeentulolle. Eläketurvakeskuksen tutkimuksia 02/2018. Helsinki.
  • Määttänen, Niku (2016) Elvytystä Kiljusen tapaan. Akateeminen talousblogi 26.10.2016. http://blog.hse-econ.fi (luettu 3.4.2017)