YP 5-6/20: Korkea asema vertaisryhmässä pitää nuoren useammin koulussa

Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että lapsen ja nuoren sosioekonominen tausta ennakoi hänen koulumenestystään ja tulevia koulutusvalintojaan. Silti oppilaan omat kokemukset asemastaan koulun sosiaalisessa hierarkiassa ja sen yhteys kouluun kiinnittymiseen on jäänyt vähemmälle tarkastelulle. Aiemmissa tutkimuksissa koulun sosiaalisilla ulottuvuuksilla on havaittu olevan yhteys nuoren hyvinvointiin ja koulumenestykseen. Kouluissa lapset ja nuoret rakentavat sosiaalisia suhteitaan, ja koulumenestys tarjoaa vaihtoehtoja tulevaisuuden uramahdollisuuksille, joten kouluun kiinnittymisellä voi olla kauaskantoisia vaikutuksia lapsen ja nuoren elämään.

Piia Ollila, Anna-Maija Koivisto, Sakari Karvonen ja Pirjo Lindfors selvittivät tutkimuksessaan Perheen sosiaalisen taustan ja subjektiivisen kouluyhteisöaseman yhteys yhdeksäsluokkalaisten kouluun kiinnittymiseen. sitä, miten oppilaiden sosioekonomisen taustan sanelema objektiivinen sosiaalinen asema sekä käsitys omasta paikastaan vertaisryhmässä vaikuttavat oppilaiden kouluun kiinnittymiseen.

Nuoren objektiivisella sosiaalisella asemalla tarkoitetaan muun muassa vanhempien tulotasoa ja koulutusastetta. Ne eivät välttämättä kerro nuoren suosiosta vertaistensa keskuudessa, joten täydennykseksi tutkijat tarkastelivat nuoren subjektiivista sosiaalisen aseman arviointia. Tutkimuksen aineistona toimi vuonna 2014 pääkaupunkiseudun kouluissa tehty kyselytutkimus. Tutkimuksessa erotettiin omat mittarit kouluun kiinnittymiselle sekä objektiiviselle että subjektiiviselle sosiaaliselle asemalle.

Tulokset osoittavat, että aiempien tutkimusten tapaan nuorten sosioekonominen tausta oli yhteydessä heidän koulumyönteisyyteensä. Sekä vanhempien koulutus että työssäkäynti korreloi nuorten kouluun kiinnittyneisyyden kanssa. Vanhempien koulutus näkyi erityisesti tyttöjen kouluun kiinnittymisessä, kun taas vanhempien työssäkäynti poikien. Molemmilla sukupuolilla subjektiivinen asema vertaisyhteisössä oli yhteydessä koulumyönteisyyteen. Poikkeuksena kaikkein korkeimmalle itsensä arvioineet, joilla kiinnittymisen mediaani jäi keskimääräiseksi.

Tämä tutkimus tuotti lisää tietoa peruskoulun ja toisen asteen oppilaitosten siirtymävaiheessa olevien oppilaiden kouluun kiinnittymisestä. Tieto on tärkeää, jotta esimerkiksi koulupudokkaita voitaisiin kohdata paremmin. Johtopäätösten tekeminen syys-seuraussuhteista edellyttää kuitenkin jatkotutkimusta.

Lue lisää Piia Olli ym.: Perheen sosiaalisen taustan ja subjektiivisen kouluyhteisöaseman yhteys yhdeksäsluokkalaisten kouluun kiinnittymiseen (YP 5-6/20)

Teksti: Katariina Kuronen