Viime vuosien jyrkkä lasku syntyvyydessä puhuttaa. Ilmiö on saanut sekä poliitikot että toimittajat liikkeelle. Asiassa vedotaan yhä enemmän tunteisiin – talous, suomalaisuus ja lapsensaannin tuoma onni ovat teemoja, joilla suomalaisia puhutellaan.

Viimeaikaisia trendejä analysoimalla tehdään ennusteita tulevaan. Ennusteiden tekemisessä on kuitenkin haasteensa, etenkin silloin, kun niiden tieteelliset perustelut jäävät laihoiksi. Jessica Nisén, Julia Hellstrand, Pekka Martikainen ja Mikko Myrskylä laativat tutkimuksessaan tilastollisen skenaarioennusteen periodikokonaishedelmällisyyden kehityksestä Suomessa vuoteen 2040 asti. Tutkimuksen tarkoituksena on valottaa ilmiötä tieteen pohjalta.

Suomen hedelmällisyys on Euroopan tasolla matala

Yhteiskuntapolitiikassa hedelmällisyydellä ei tarkoiteta yksilön biologista mahdollisuutta saada lapsia, vaan hedelmällisyydellä viitataan lasten määrään suhteessa hedelmällisessä iässä olevaan naisväestöön. Periodihedelmällisyys taas tarkoittaa otetta hedelmällisyydestä esimerkiksi yhden vuoden ajalta. Yhden vuoden matala syntyvyys tai hedelmällisyys ei vielä vaikuta väestönkehitykseen, mutta Suomessa syntyvyys on laskenut tasaisesti jo kymmenen vuotta ja on nyt alle Euroopan keskiarvon.

Perinteisesti Suomen hedelmällisyystaso on ollut muiden Pohjoismaiden tavoin korkea. Tähän ovat vaikuttaneet yhteiskuntamme rakenteet, kuten laadukas päivähoito ja korkea elintaso. Lastensaannille on usein ollut hyvät lähtökohdat. Viime vuosina syntyvyys on laskenut, eikä ilmiölle ole osoitettavissa yhtä syytä. Tilanteeseen vaikuttavat todennäköisesti sekä yksilön valinnat että yhteiskunnan tila, esimerkiksi taloudellinen epävakaus. Tarkkaan ei kuitenkaan tiedetä, miksi suomalaiset saavat entistä vähemmän lapsia.

Miten viimevuosien kehitys voi näkyä tulevaisuudessa?

Tulevaisuuden kehitystä ennustetaan historiallisten kehityskaarien pohjalta. Tällöin tuloksiin vaikuttavat skenaarioennustukseen valittu historian ajanjakso. Tutkimuksen tilastoaineistona toimivat ikäryhmittäiset hedelmällisyysluvut Suomessa vuosilta 1960–2018. Tämän pohjalta hedelmällisyydelle ennustettiin kaksi eri skenaariota vuosille 2019–2040.

Tutkimuksen tuloksissa kokonaishedelmällisyyslukujen mediaaniksi ennustettiin vuosille 2019–2040 A-skenaariossa 1,54 lasta / hedelmällisessä iässä oleva nainen ja B-skenaariossa 1,42. Näistä ennusteista ensimmäinen on realistisempi. Sen perusteella syntyvyys nousisi siitä, mitä se tällä hetkellä on, mutta jäisi silti matalaksi.

Periodihedelmällisyyden tasolla on monenlaisia seurauksia. Syntyvyyden lasku vaikuttaa yhteiskunnan rakenteisiin, ja siksi sen syitä ja seurauksia on tärkeä tutkia.

Lue lisää Jessica Nisénin, Julia Hellstrandin, Pekka Martikaisen ja Mikko Myrskylän artikkelista Hedelmällisyys ja siihen vaikuttavat tekijät Suomessa lähivuosikymmeninä (YP 4/20)

Teksti: Katariina Kuronen