Hallituskaudella on luvattu tehdä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus, mutta eivät uudistamisen tarpeet siihen vielä lopu. Agendalla on nyt myös sosiaaliturvajärjestelmän uudistaminen, joskin tyytyminen on lähinnä uudistuksen valmisteluun. Käytännön toteutukseen ei vielä kuluvalla hallituskaudella luultavasti ehditä. Nähtäväksi jää, kuullaanko vaalikeskusteluissa puolueiden ja ehdokkaiden näkökannat uudistukseen ja miten hyvin uusi hallitus seuraa tällä hallituskaudella asetettuja suuntaviivoja.

Merkittävästi pienempi, mutta sittenkin kokoluokaltaan mittava toimeentulotukiuudistus siirtyi sekin edelliseltä hallitukselta nykyisen perinnöksi. Eduskuntavaaleissa teema ei puhuttanut. Ei niin, että uudistuksesta olisi käyty kovinkaan kriittistä keskustelua eduskunnassa myöskään ennen vaaleja. Kriittiset näkemykset olisivat voineet olla hyödyllisiä esitysten parantamiseksi ja käytännön ongelmien ennakoimiseksi.

Kelan teettämä ulkoinen arviointi esittelee seikkaperäisesti Kelan näkökulmasta, miksi tässä ajassa verrattain pitkäjänteisellä valmistelulla ei päästy parempaan lopputulokseen. Havainnot ovat samansuuntaisia, mitä mm. tutkijat TITA-hankkeessa ovat esittäneet.  Tietoa tekijöistä, jotka ongelmia aiheuttivat, on olemassa. Näitä ovat ainakin seuraavat:

Kunnilla ei ollut riittävästi aikaa valmistautua
Hallituksen jälkimmäinen esitys saatiin hyväksyttyä noin kuukautta ennen kuin perustoimeentulotuki siirtyi Kelaan. Valmistautuminen oli toki jo aloitettu miltei heti päätöksen jälkeen, mutta yksityiskohtaiseen ohjeistukseen tai käytäntöjen pohtimiseen, puhumattakaan harjoittamisesta, ei ollut valmiutta lähteä ennen hallituksen jälkimmäistä esitystä.

Kelan yksityiskohtaista ohjetta perustoimeentulotuesta noudatettiin pilkun tarkasti
Pyrkiessään yhdenmukaistamaan käytäntöjä Kelan ohjeistus oli tarveharkintaisessa tuessa yksityiskohtainen huomiomatta sitä, että Suomi on iso maa, jossa olosuhteet voivat paikallisesti vaihdella merkittävästi.  Ohjeistuksen yksityiskohtaisuus konkretisoitui kasvukeskusten ulkopuolella: ohjeistus esimerkiksi oletti, että asiakas käyttää julkisen terveydenhuollon palveluita fysioterapiassa tai silmälääkärissä riippumatta siitä oliko niitä paikkakunnalla olemassa. Toisena esimerkkinä mainittakoon tilanne, missä aikaisemmin asunnon lämmitykseen toimeentulotuesta maksetut polttopuut rajattiin Kelassa perustoimeentulotuen ulkopuolelle siihen kuulumattomana. Viimesijaisen, tarveharkintaisen taloudellisen tuen yksityiskohtainen määrittely saattaa olla haastavaa, jos ei mahdotonta.

Kokeilujen tuloksista ei juuri piitattu
Toimeentulotuen siirrosta Kelaan on keskusteltu suunnilleen siitä lähtien kun toimeentulotuesta on laissa säädetty. Kokeiluja on tehty ja niistä on saatu pääosin myönteisiä tuloksia. Uudistus kuitenkin toteutettiin siten, ettei se vastaa ensimmäistäkään kokeilua. Esitys tämän kyllä toteaa, mutta tästäkin huolimatta kokeilujen myönteisiä tuloksia käytettiin perustelemaan esitystä. Kokeiluista ei otettu mallia uudistukseen.

Tietojärjestelmiä tai tiedonvälitystä Kelan ja kuntien välillä ei hoidettu riittävällä tavalla kuntoon. Ulkoinen arviointi ansiokkaasta erittelee syitä, näihin kaikkien uudistusryhmien olisi syytä huolella perehtyä.

Toimeentulotukiuudistus paikkasi alhaista perusturvaa ja riittämätöntä asumistukea
Toimeentulotukiuudistus on tuonut sähköiset palvelut monen saataville ja siten se on helpottanut ihmisten asiointia. Erityisesti ne, jotka hakevat tukea liian alhaisen perusturvan  tai kalliin asumisen vuoksi ovat päässeet hyötymään paremmista sähköisistä paveluista. Sosiaali- ja terveysvaliokunta (https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/sivut/trip.aspx?triptype=ValtiopaivaAsiakirjat&docid=stvm+54/2014) tuo painokkaasti esille huolen niistä, joilla on isompia ongelmia kuin alhainen perusturva. Tiedossa siis oli, että uudistus tulee heikentämään kaikkein heikoimmassa asemassa olevien palveluita, mutta tämä tieto ei johtanut toimenpiteisiin.

Uudistusta perusteltiin hallinnon yksinkertaistamisella. Hyvä tavoite, mutta tämä lienee olisi ollut saavutettavissa myös asumistuen ja perusturvaetuuksien korotuksilla, joiden myötä harvemmat joutuisivat hakemaan tarveharkintaista ja viimesijaiseksi taloudelliseksi tueksi tarkoitettua toimeentulotukea.

Uudistuksen aiheuttama inhimillinen hätä olisi jäänyt vähäisemmäksi, jos valmistautuminen olisi tehty huolellisemmin ja siihen olisi käytetty enemmän aikaa, alueelliset erot ja olosuhteet olisi huomioitu, kokeiluista saatu oppi hyödynnetty, tietojärjestelmiin tai vähintäänkin asiakasta koskevan tiedonvälitykseen olisi käytetty enemmän resursseja sekä asiakasrajapinnassa työskenteleviä ihmisiä olisi kuultu paremmin uudistuksen valmistelussa.

*
Lue lisää:

TITA-hanke, tutkijoiden esityksiä: https://www.slideshare.net/paulasaikkonen & https://www.slideshare.net/THLfi/tag/toitu2017

Toimeentulotukiuudistus
https://www.thl.fi/fi/web/sote-uudistus/talous-ja-politiikka/sosiaalipolitiikka/sosiaalityo/toimeentulotukiuudistus

×
×
×

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *