Väestötutkimuksilla kerätään luotettavaa, yleistettävää tietoa koko Suomen väestön terveydestä, työllisyydestä, hyvinvoinnista ja palveluiden käytöstä. Tavoitteena on sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja terveystasa-arvo. Tutkimusten kohdentaminen eri väestöryhmiin herättää kuitenkin voimakkaita tunteita niin tutkittavissa kuin niissä, jotka vastustavat kaikkea erityiskohtelulta kuulostavaa. Voidaan jopa puhua uhkakuvista, erityisesti silloin, kuin puheenaiheena ovat vähemmistöjen väestötutkimukset.

Tarve tehdä vähemmistöille kohdennettuja tutkimuksia on perusteltu, koska päättäjät tarvitsevat väestöryhmäkohtaista tietoa voidakseen suunnitella palveluja. Tiedon avulla voidaan myös arvioida, onko väestöryhmien välillä eroja terveydessä ja hyvinvoinnissa tai ovatko kotoutumis-, koulutus- ja työllisyystoimenpiteet olleet riittäviä. Miksi sitten erillistutkimuksia, eikö satunnaisotanta takaa sen, että tutkimuksiin osuu tarpeeksi moninainen joukko suomalaisia? Kokemus on osoittanut, että kieli- ja kulttuurivähemmistöihin kuuluvat ovat usein vaikeasti tavoitettavia, heillä saattaa olla epäluuloja tutkimuksia kohtaan tai heitä on Suomessa niin pieni joukko, ettei heitä saada riittävästi kansallisten väestötutkimusten satunnaisotoksiin.  (Malin M & Raisamo S, 2011)

Vähemmistöjen väestötutkimukset saattavat aiheuttaa ” Miksi ne meitä tutkii” –tyylistä ihmetystä tutkimukseen kutsuttavissa ihmisissä, mutta myös meissä yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa kannattavissa: “Ei kai tämä haiskahda perussuomalaisten Olli Immosen aloitteelta tehdä etnisyyteen perustuva väestölaskenta?” Siitä ei ole huolta, sillä arkaluontoisten tietojen, kuten etnisen taustan, tilastoiminen on Suomen Henkilörekisterilain(471/1987,§6) mukaan kielletty. Vähemmistöjen tutkimisen lähtökohtana täytyy myös olla tutkittavan yhteisön tunnistama tiedontarve, jolloin tutkimuksen tekeminen on sosiaalisesti kestävä prosessi.

”Kenen todellisuudella on merkitystä?” on ekologisesta taloustieteestä tunnetun Robert Chambersin lanseeraama kysymys, joka tarkoittaa, että vähemmistöt määrittelevät oman todellisuutensa osallistumalla heitä koskevan tiedon tuottamiseen ja tuotetun tiedon tulkintaan sekä siitä tehtäviin johtopäätöksiin.

Monissa Itä-Euroopan yliopistoissa tehdään tällä hetkellä esimerkiksi osallistavaa tutkimusta romanivähemmistön parissa. Romanian romanien on todettu olevan alttiimpia sydän- ja verisuonitaudeille ja hengityselinsairauksille heikkojen elinolojen ja elintapojen vuoksi. Saman tutkimusryhmän toisessa tutkimuksessa selvitettiin Romanian sairasvakuutusjärjestelmän riittämättömyyttä ja maaseudun syrjäkylillä asuvien romanien tyydyttymätöntä lääkärin palvelun tarvetta. (Popescu, Sarbu ym, 2013) Selvisi myös, että romanit ole tietoisia terveysoikeuksistansa eivätkä uskalla valittaa kohtaamastaan syrjinnästä. Tässä tutkimuksessa ilmeni, että kaikkein heikoimpien äänen kuuleminen auttoi myös muita kansalaisia vaatimaan parempia palveluja ja avoimempaa hallintotapaa.

Osallistava tutkimusote, johon kuuluu vapaaehtoisuus, tietosuojan kunnioittaminen, avoimuus ja ymmärrettävyys on ratkaisu paitsi siihen, miten tehdä tutkimuksesta eettisesti kestävä tutkittavan yhteisön silmissä, myös siihen, miten saada kokoon tarpeeksi suuri joukko osallistujia. Koska etnisyystietoa ei saada, nyt eikä tulevaisuudessa, Väestörekisteristä, täytyy kohdejoukon määrittelyn tapahtua yhteisön hyväksymällä tavalla siten, että yksilöt itse identifioivat itsensä. Kerätyn tiedon pitäisi palautua yhteisöön hyödynnettäväksi. Näin maaperä on hyvin pohjustettu tulevia tutkimuksia varten.

Kirjoittaja on tutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella ja työskentelee Romanien hyvinvointitutkimuksen projektikoordinaattorina

LÄHTEET

Malin M, Raisamo S. Maahanmuuttajien elinolojen ja terveyden selvittämiseksi on tehtävä erillisiä tutkimuksia. Maahanmuuttajien hyvinvointisurveyt 1/2. Hyvinvointikatsaus 2011;4:66–70.

Popescu R, Sarbu I ym. Are Roma people more predisposed to certain cardiac and respiratory conditions? Unicersity of Medicine and Pharmacy, Bukarest, Romania. European Public Health Conference 2013.

Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus (Maamu): http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/hankesivu?id=22131

Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointitutkimus (UTH): http://www.stat.fi/keruu/uth/index.html

×
×
×

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *