Työelämä muuttuu vauhdilla ja tulevaisuudessa yhä useampi työikäinen yhdistelee itsensä työllistämistä palkkatyöstä saatavien tulojen kanssa. Suomessa sosiaaliturvajärjestelmä on kuitenkin rakennettu selkeiden kategorioiden pohjalle: ihminen on joko palkansaaja tai yrittäjä. Joustamaton järjestelmä tuottaa väliinputoajia ja jäykistää työmarkkinoita. Miten sosiaaliturva voisi ottaa huomioon muuttuvan työelämän tarpeet? Tanskassa työttömyysturvaa on juuri uudistettu tulevaa ajatellen.

Tanskan viimeisin suuri muutos työttömyysturvajärjestelmään astui voimaan kesällä 2018. Jo uudistuksen nimi kertoo sen katsovan tulevaan: Työttömyysturvan uudistaminen tulevaisuuden työmarkkinoita varten. Muutoksella varaudutaan epätyypillisten työsuhteiden ja itsensä työllistämisen yleistymiseen.

Valtionhallinnon ja työmarkkinajärjestöjen laajapohjaisessa yhteistyössä syntyneen uudistuksen tavoite on yhtenäistää palkansaajien ja itsensä työllistäjien työttömyysturvaa. Käytännössä tämä on toteutettu tuomalla itsensä työllistäjänä toimiminen samalle viivalle palkansaajana  työskentelyn kanssa.

Aikaisemmin myös Tanskassa työllinen joutui valitsemaan olevansa joko palkansaaja tai itsensä työllistäjä. Vain valitusta työmuodosta kertyvät tulot vaikuttivat työttömyysturvaan. Uudessa järjestelmässä kaikki työhön liittyvät verotettavat tulot otetaan huomioon työttömyysetuudesta päätettäessä riippumatta siitä, onko ne ansaittu itsensä työllistäjänä tai palkansaajana. Uudistuksen myötä freelancerit ja monet muut epätyypillisissä työsuhteissa toimivat (kuten monet taiteilijat ja IT-asiantuntijat) voivat saada työttömyysetuuksia toimeksiantojen välillä.

Työttömyysturvan tason laskennassa tarvittavat tiedot saadaan veroviranomaisten ylläpitämästä tulorekisteristä. Laskentamalli perustuu mahdollisuuteen yhdistellä verohallinnon ja työttömyysturvajärjestelmän tietoja. Tavoitteena on, että järjestelmä perustuu selkeään, rekisteripohjaiseen ja todennettavassa olevaan tietoon.

Uudistus vaikuttaa myös työttömyysturvan työssäoloehdon täyttymiseen. Tanskassa palkansaajien oikeus työttömyysturvaan perustuu tehtyjen työtuntien määrään: yksi tunti töitä palauttaa oikeuden kahteen tuntiin työttömyysturvaa. Uudistuksen myötä palkkatyötunnit ja itsensä työllistäjänä tehdyt työt lasketaan yhteen työssäoloehdon kertymistä tarkasteltaessa. Itsensä työllistäjänä kertyvät tunnit lasketaan tulojen mukaan. Vuoden 2016 muuntokaavan mukaan 15 euron lisätulo itsensä työllistäjänä vastaa yhtä työtuntia palkansaajana.

Uudistus helpottaa myös itsensä työllistäjien pääsyä työttömyysturvan piiriin vähentämällä työttömäksi ilmoittautumiseen ja yrityksen lopettamiseen liittyvää byrokratiaa. Uudistuksen yhteydessä luotiin uusia sähköisiä mahdollisuuksia ilmoittaa itsensä työllistämiseen liittyvät toimet lopetetuiksi. Työttömyysetuuksien saamiseen liittyy kuuden kuukauden työnhakuaika, jonka aikana uutta yritystä ei voi perustaa.

Suomessa työttömyysturvajärjestelmä perustuu jakoon palkansaajiin ja yrittäjiin. Päätoimisuutta tarkastellaan selkeästi mitattavien rekisteritietojen sijaan arvioidun ajankäytön kautta. Jäykkä järjestelmä ei työnteon tapojen muuttuessa tue parhaalla mahdollisella tavalla kaikkien osallistumista työelämään. Itsensä työllistämistä ja palkkatyötä yhdistelevät ihmiset jäävät usein nykyjärjestelmän väliinputoajiksi.

Kokoaikaisena palkansaajana toimiminen on edelleen yleisin työnteon muoto Suomessa. Huomattava osa työllisistä toimii kuitenkin palkkatyön sijaan tai sen ohessa itsensä työllistäjänä. Tilastokeskuksen Itsensätyöllistäjät Suomessa -raportin mukaan vuonna 2013 työmarkkinoilla oli noin 152 000 itsensä työllistävää 15–64-vuotiasta.  Monimuotoiseen joukkoon kuuluu hyvin erilaisissa tilanteissa olevia ihmisiä. Osa toimii itsensä työllistäjänä pakosta, kun monelle se on mieluisin työn tekemisen muoto.

Ajanjaksolla 2000–2013 itsensä työllistäjien määrä on kasvoi noin 32 000 hengellä. Tilastokeskus on päivittämässä tietoja lähiaikoina, mutta teknologian ajaminen murrosten, kuten alustatalouden nousun, myötä kasvuvauhdin voi olettaa kiihtyvän. Tanskan malli tarjoaa hyviä esimerkkejä siitä, miten työttömyysturvaa voidaan valmistaa tähän muutokseen myös Suomessa.

 

Oxford Research on pohjoismainen tutkimusyritys ja mukana osana valtioneuvoston tutkimus- ja selvitystoimintaa toteuttavaa hanketta Toimeentulon riskit ja yrittäjäriski työn murroksessa. Hanketta vetää Helsingin yliopisto ja mukana on myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 

 Hankkeessa on aikaisemmin ilmestynyt THL:n Paula Saikkosen blogi Pitääkö sosiaaliturvan kannustaa yrittämiseen?

 

Lisätietoa

Kvist, Jon (2017): Denmark:A new unemployment insurance scheme for the future labour market, ESPN Flash Report 2017/45. 

Pärnänen, Anna ja Hanna Sutela (2014): Itsensätyöllistäjät Suomessa, Tilastokeskus, Helsinki 2014.

Tanskan tyoministeriön (Beskæftigelsesministeriet) nettisivut: Et nyt dagpengesystem for fremtidens arbejdsmarked.

×
×
×

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *