Kuuntele blogin ääniversio YP-radiossa.

Vaalien alla kuulimme 75 prosentin työllisyysastetavoitteesta ja työllisyyden kasvattamista 200 000 henkilöllä. Miten näihin tavoitteisiin tulisi suhtautua?

Suomen väestö on kasvanut viimeisen 25 vuoden aikana noin puolella miljoonalla, mutta työllisten määrä ei ole kasvanut käytännössä lainkaan. Heikon työllisyystilanteen taustalta löytyvät sekä suhdanne- että rakenneongelmat. Korkean rakenteellisen työttömyyden taittaminen onkin oltava keskeinen päämäärä matkalla kohti kestävää työllisyystasoa. Erityisesti ”ikääntyneet” työttömät olisi saatava töihin alueellista ja ammatillista liikkuvuutta edistämällä.

Palstatilaa kerävään työttömyysongelman lisäksi käsillä on toinenkin rakenteellinen haaste: väestöllinen. Ikääntyneiden määrä kasvaa ja samalla työikäisen väestön määrä laskee lähes sadallatuhannella hengellä vuoteen 2025 mennessä. Tällä on ratkaiseva merkitys työllisyystavoitteiden suhteen.

Laskelmiemme mukaan työllisyyden kasvattaminen 200 000 hengellä ei ole realistista, koska työikäisen väestön määrä laskee. Vaikka hyvinvointiyhteiskunnan huippuvuosien 75 prosentin työllisyysastetavoite saavutettaisiin, työllisten osuus väestöstä ei nouse, vaan pitkällä aikavälillä laskee.

Työllisyyttä koskevassa keskustelussa tulisi huomioida, että tavoiteltava prosenttiosuus on aina ”liikkuva maali”, koska siihen vaikuttaa työikäisen väestön ennustettu koko. Voimakkaiden väestöllisten muutosten oloissa soisi puhuttavan nimenomaan työllisten väestöosuudesta, sillä se kuvaa työllisyysastetta paremmin työllisyyden riittävää tasoa suhteessa huollettaviin.

Työllisten osuuteen väestöstä voidaan vaikuttaa kasvattamalla työikäisen väestön määrää. Vaikuttavan ja realistisin tapa on kasvattaa maahanmuuttoa ja vähentää maastamuuttoa. Moni muuttaa myös pois Suomesta: yksi viidestä Suomeen muuttaneista muuttaa maasta viidessä vuodessa, eurooppalaisista jopa neljä viidestä. Jos nettomaahanmuutto onnistuttaisiin kaksinkertaistamaan 2018 mennessä ja kolminkertaistamaan vuoteen 2023 mennessä, olisi mahdollista saavuttaa huippuvuosia vastaava työllisyystaso.

Maahanmuutto ei automaattisesti johda työllisten määrän kasvuun, vaan edellyttää muutoksia kotouttamisessa ja yleisessä ilmapiirissä. Maahanmuuttajien työllistymisen todennäköisyys kasvaa maassa vietettyjen vuosien myötä. Siksi on tärkeää, että nettomaahanmuutto kääntyy voimakkaaseen kasvuun jo tämän hallituskauden aikana. Viime vuonna nettomaahanmuutto väheni 16 000 henkeen, joka on alle ennustetun.

Suomen hallitus näyttää lähtevän siitä, ettei Suomessa tulla tekemään merkittäviä maahanmuuttopolitiikan uudistuksia.  Maahanmuuttoa koskevan hallitusohjelman linjauksen ”pääsääntönä on työvoiman tarveharkinnassa nykyisten käytäntöjen jatkaminen” ja maahanmuuton ”hallitseminen”.

Hallitus visioi pitkällä aikavälillä Suomea, jossa julkisen talouden tulot ja menot ovat tasapainossa. On mielenkiintoista nähdä miten temppu tehdään. Ilman maahanmuuton nopeaa kasvua huollettavien ja huoltavien suhde ei tule olemaan tasapainoissa kymmenen vuoden aikajänteellä.

Tarkemmat laskelmat löytyvät Yhteiskuntapolitikka-lehden numerossa 3/15 julkaistusta avauksesta.

×
×
×

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *