Vanha ja hyvä ystäväni Kauko Tuovinen pohti jo 1990-luvulla, mitä kansalaistottelemattomuus oikein on – kun Kaukolla omaa kokemustakin oli, Tampereen virastotalon valtauksesta 1980-luvun alussa. Kaukon tuolloin laatima tiivistetty paperi on edelleen käypää kamaa.

Sen mukaan tottelematon akti rikkoo tietoisesti mutta väkivallattomasti lakia, jotta teko saisi aikaan julkisuutta ja johtaisi sen avulla tavoiteltuun muutokseen. Kansalaistottelemattomuus pitää erottaa tavallisesta lainrikkomisesta eli rikollisesta teosta; vallankumouksellisesta toiminnasta ja kapinasta; terrorismista; sekä militantista toiminnasta ja häirinnästä. Edelleen: kansalaistottelematon teko ei yllytä muita rikkomaan lakia, ei aja tekijän omaa hyötyä eikä loukkaa toisten perusoikeuksia.

Tuovislaisittain määriteltynä kyse on siis tehostetun virittävästä valistuksesta. Tämmöinen toiminta on helppo hyväksyä, myös niiden osalta, jotka ajavat ”vääriä” tavoitteita. Tavoitteen eteneminenhän riippuu siitä, miten kansa tottelemattomuuteen reagoi. Jos tavoite on ns. edistyksellinen ja osuu ajan hermoon, se saa ilmaa siipiensä alle ja alkaa vaikuttaa poliittisen koneiston ja/tai kansan ostopäätösten kautta. Tämmöinen tottelemattomuus ei ohita demokratiaa, vaan vauhdittaa sitä.

Edelleen: aktissa lakia rikotaan tietoisesti ja rangaistus otetaan mukisematta vastaan (kuten Tuovinen maksoi kiltisti aikanaan saamansa 32 markan sakon).

Miten näihin kriteereihin sopii Greenpeacen tuore arktinen operaatio? Jotta yhtälö toimisi, myös vastapuolen pitäisi ymmärtää, ettei kyse ole kapinasta, terrorismista tai häirinnästä, vaan mielenosoituksesta. Se taas edellyttäisi, että vastassa olisi oikeusvaltio eli länsimainen demokratia – mitä Venäjä ei varsinaisesti ole. Greenpeacen ei kannattaisi ehkä tehdä iskuja myöskään esim. Kiinaa, Saudi-Arabiaa tai Zimbabwea vastaan. Voi olla, ettei riskejä osattu kunnolla ennakoida. Jos näin on, Greenpeacen valmistelutyö ontui pahasti. Mutta: jos riskit osattiin ennakoida, 30 sinisilmäistä idealistia asetettiin tietoisesti tilanteeseen, josta he saavat ehkä maksaa todella kovan hinnan.

Toinen kriittinen kysymys. Greenpeace itse korostaa juuri niitä kansalaistottelemattomuuden piirteitä, joita Kauko Tuovinen paperissaan listaa – erityisesti väkivallattomuuden periaatetta, vastustajaa ei uhata ja sitä aina väistetään. Minusta tv:ssä esitettyjen videoiden perusteella näytti siltä, että aktissa Greenpeacen iso kumivene ajoi tahallaan pienen venäläisen veneen päälle. Oliko näin? Pitäisi nähdä kaikki videot ja rekonstruoida tapahtuminen kulku. Sen venäläiset varmasti tekevät. Ja mikä oli Greenpeacen mukana ollut kapseli ja sen suunniteltu käyttö ja tarkoitus. Eikö ajateltu, kuinka epäilyttävältä se vastapuolen silmissä näyttää?

Hesarin tuoreen kuukausiliitteen laajasti kuvaama, Venäjällä superjulkkikseksi noussut näyttelijä Ville Haapasalo sanoi Ilta-Sanomien haastatteluvideolla (7/10), että Venäjä haluaa varmaan tästä oikeudenkäynnistä näyttävän mediatapauksen, jolla halutaan osoittaa, ettei suurvallan nenälle hypitä – mutta että kuvio lopulta hoidetaan pehmeästi. Voisi tulkita niin, että merirosvous-syyte pidetään voimassa ja annetaan pitkät vankilatuomiot, mutta jonkin ajan kuluttua Putinin setä sanoo, että armahdetaan tällä kertaa – mutta jos vielä yritätte, niin ensi kerralla sitten raskaimman jälkeen.

×
×
×

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *