Kirjoitin joskus 1970-luvulla jutun silloiseen Alkoholipolitiikka-lehteen rattijuoppouden ja sen valvonnan kehityksestä. Jutun kimmokkeena oli korkea-arvoisen poliisimiehen lehtilausunto, jonka mukaan ratsioita ei kannata suunnata ravintoloiden läheisyyteen, koska silloin alkoholia nauttineet jättävät autonsa kadulle ja suoriutuvat koteihinsa muilla keinoin. Pointti siis oli, onko valvonnan tarkoitus maksimoida kiinnisaatujen rattijuoppojen määrä vai ehkäistä ennalta juopuneiden houkutus lähteä autoillaan ajamaan.

Tämä tuli mieleen, kun on katsellut viime päivien uutisia EU:n uusista Venäjä-pakotteista. Onko pakotteiden tarkoitus lähinnä rangaista Venäjää – vai painostaa Venäjää kohti kaikkien osapuolien kannalta hyväksyttävää ja pysyvää ratkaisua?

Nyt vaikuttaa siltä, että valtaosa EU-maista haluaa maksimaalista rankaisua, riippumatta siitä miten pakotteet muuten toimisivat. Onneksi Suomen hallitus ja erityisesti ETYJin yleiskokouksen puheenjohtaja, valvontaoperaatiota Ukrainassa johtava Ilkka Kanerva on toista mieltä. ”Minun järkeni ei riitä ymmärtämään”, sanoi Kanerva (Iltalehti 9/9), miksi uudet pakotteet haluttiin heti voimaan, vaikka tulitauko Ukrainaan oli juuri saatu sovittua:

”Tulitaukoa täytyy avittaa monella tavalla, myös poliittisesti. Pitää näyttää korttia sen verran, että tämä seuraa, jos tulitauko ei pidä.”

Tämän logiikan mukaisesti Suomen hallitus sai muutamien muiden maiden tuella EU:n kuumakallet suostumaan muutaman päivän aikalisään, jonka aikana seurataan, kuinka tulitauko ja sen käynnistämä rauhanprosessi etenevät. Kaiken järjen mukaan seuranta-aikaa pitäisi olla viikko tai kaksi, jotta nähtäisiin, ovatko osapuolet todella tosissaan. Ja jos prosessi etenee suotuisesti, uusista EU:n pakotteista pitäisi tietysti luopua. Jos siis tarkoitus ei ole vain rangaista vaan painostaa osapuolet rauhan tielle.

Pääministeri Alexander Stubbin lausunto tänään oli kuitenkin pahaenteinen: ”On syytä henkisesti valmistautua siihen, että pakotteet astuvat voimaan.” Stubb arvioi, että pakotteet toteutetaan tämän viikon aikana (HS 9/9). Siis riippumatta siitä, miten tulitauko ja sen käynnistämä prosessi etenevät. Tässä Stubb taitaa myötäillä EU-maiden enemmistöä, joka haluaa mieluummin rangaista kuin painostaa.

Suomen hallitus ei näytä kuitenkaan olevan tässä yksimielinen. Vanhempi valtiomies Erkki Tuomioja on sanellut ministerivaliokunnan pöytäkirjaan kannanoton (HS 9/9), että tarvittaessa Suomi voi vaikka yksin vastustaa pakotteiden toteuttamista, jos alkanut rauhanprosessi sujuu hyvin.

×
×
×

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *