Lepäämässä ollut perustuslakiuudistus on tulossa tällä viikolla lopulliseen toiseen käsittelyyn. Sen sisältämä keskeisin muutos koskee menettelyä, jolla presidentin ja hallituksen mahdollinen jumiutunut kiista ulkopolitiikassa ratkaistaan. Nykyinen laki sanoo vain, että presidentti johtaa ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa – mutta entä sitten, jos yhteistoiminta ei tuota yksimielisyyttä?

Uusittu lainkohta sanoo, että silloin kiistan ratkaisee eduskunta. Nyt tänään kaksi perustuslakiasiantuntija-professoria, Tuomas Ojanen ja Kaarlo Tuori, sanovat YLEn pääuutisten ja YLEn nettisivujen jutussa, että juuri tämä kohta on kummallinen eli epäparlamentaarinen. Kaarlo Tuori toteaa:

”Presidentille annetaan ikään kuin mahdollisuus testata valtioneuvoston eduskunnassa nauttimaa luottamusta. Tämä on hyvin merkillistä parlamentarismia. Tuori epäilee, että uudistus voi käytännössä jopa lisätä presidentin valtaa.”

Tämä lausuma on ainakin kahdessa mielessä kummallinen. Tähän saakka ”parlamentaristit” ovat valittaneet sitä, että vaikka presidentti on kansan valitsema, niin tointaan hoitaessaan hän ei nykylain mukaan ole mitenkään vastuussa eduskunnalle. Jos jumiutunut riita ulkopolitiikassa syntyisi, nykylain mukaan seurauksena olisi pattitilanne: presidentti ei voisi ohittaa hallitusta, eikä hallitus presidenttiä. Nyt uudistettu lainkohta antaa kiistatilanteissa ratkaisuvallan eduskunnalle – eli asettaa myös presidentin toiminnan viimekätiseen parlamentaariseen valvontaan.

Toinen kummallisuus: miten presidentin valta voi lisääntyä, jos ratkaisuvalta ulkopolitiikan kiistakysymyksissä siirretään eduskunnalle? Tuori on kuitenkin oikeassa: presidentin valta lisääntyy, koska eduskunnan valta lisääntyy. Presidentille tosiaan tulee ”mahdollisuus testata valtioneuvoston eduskunnassa nauttimaa luottamusta”. Suurissa ulkopolitiikan kysymyksissä mikään hallitus ei voi luottaa siihen, että sen tukemien puolueiden kansanedustajat tukevat kuuliaisen automaattisesti ja ryhmäkurin voimalla mitä tahansa hallituksen esitystä – kansanedustajat kun ovat vastuussa valitsijoilleen, kansalle, eikä hallitukselle.

Mutta: valta ei lisäänny, se vain jaetaan toisin. Se, jonka valta vähenee, on uuden lainkohdan valossa valtioneuvosto. Ja juuri tästä kenkä puristaa: ”parlamentaristit” haluaisivat keskittää vallan mahdollisimman tarkoin nimenomaan hallitukselle. Kansanvallan kannattajat taas haluavat lisätä äänestäjien ja eduskunnan valvontavaltaa kaikkiin toimeenpanovallan haltijoihin nähden.

Asiantuntijoiden purkaus auttoi kirkastamaan asiaa: perustuslain presidentin valtaoikeuksia koskeva uudistus kulkeekin ihan oikeaan suuntaan.

×
×
×

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *