Kun nykyinen hallitus on jo päässyt hyvään vauhtiin aiempien huonosti harkittujen lakiesitystensä (kuten päivähoitomaksujen korotusten) perumisessa, seuraavaksi olisi syytä pysäyttää esitys alkoholilain uudistamiseksi.

Hallitushan esittää, että A-oluen ja sen vahvuisten lonkeroiden, limuviinojen ja siidereiden myynti sallittaisiin ruokakaupoissa, kioskeissa ja huoltamoilla. Se merkitsisi alkoholijuomien saatavuuden suurinta kasvattamista sitten keskioluen vapauttamisen.

A-oluen vahvuisten juomien myyntipisteet lisääntyisivät Alkon nykyisistä 350 myymälästä 5300 ostopaikkaan eli 15-kertaiseksi. Niiden hintataso tulisi laskemaan merkittävästi, koska niistä tulisi kaupoille kilpailutekijä – kaikki lienevät huomanneet, mitä keskioluen hinnoittelulle on tapahtunut. Lisäksi aineita myytäisiin myös sunnuntaisin, nykyisinä aika pitkinä myyntiaikoina.

Hallitus perustelee, että uudistus purkaisi normeja, vähentäisi alkoholihaittoja ja kohentaisi elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Hesari teki (29/9) tästä teemasta aika perusteellisen jutun ja haastatteli siihen tutkijoita kuten Peter Eriksson, Hannu Alho, Pia Mäkelä ja Esa Österberg. Kaikki olivat yhtä mieltä: alkoholihaittoja uudistus ei kyllä vähentäisi, päinvastoin, koska kokonaiskulutuksen kasvu kasvattaa myös alkoholista aiheutuvia haittoja.

Olen itse seurannut alkoholitutkimusta 40 vuoden ajan, ja juuri tämä on niin Suomessa kuin muualla maailmassa tehtyjen perusteellisten tutkimusten keskeinen johtopäätös: alkoholin kokonaiskulutuksen kasvu kasvattaa haittojen kokonaismäärää. Ja yhtä selkeä johtopäätös on, että alkoholin saatavuuden olennainen kasvattaminen lisää kokonaiskulutusta. Hallituksen uudistusesityksen vaikutuksista arvion tehneet Pia Mäkelä ja Esa Österberg ennustavat, että alkoholin kokonaiskulutus tulisi nousemaan 6-12 %. Arvio on, sanoisin, liian varovainen.

Tätä tutkimustietoa ihmisten on keskimäärin vaikea uskoa. Tutkimusten perusteella tiedetään myös, että alkoholin kulutuksen jakauma on vino: raittiita on vähän, mutta kohtuullisesti käyttäviä paljon ja märässä päässä väkeä on suhteellisen vähän. Mutta, kun saatavuus helpottuu, kutakuinkin kaikki käyttäjäryhmät lisäävät kulutustaan ja yhä enemmän lähellä märkää päätä olevia siirtyy riskirajan yli ja kohtuullisesti käyttävillekin sattuu enemmän akuutteja haittoja (tapaturmia, sekoiluja, riitoja).

Sen ymmärtää, että kokoomus kannattaa mahdollisimman vapaata alkoholin myyntiä, koska siellä ”elinkeinoelämän edellytysten kohentaminen” on lähinnä sydäntä. Perussuomalaiset taas ehkä ajattelevat, että ajamalla vapaampaa viinaa puolueen romahtanut kannatus saataisiin nousemaan. Ei tunnu purevan. Eniten ihmetyttää keskustan meno esityksen taakse. Vielä ennen viime eduskuntavaaleja puolue mietti tosissaan keskioluen laimentamista alkoholihaittojen vähentämiseksi.

Alkoholilain uudistuksen piti tulla voimaan jo ensi vuoden alussa, mutta toteutus on nyt siirtynyt hamaan tulevaisuuteen. Sinne se saisi jäädäkin.

Kommentit

Ville Q

06.01.2018 10:59

”Tutkimusten perusteella tiedetään myös, että alkoholin kulutuksen jakauma on vino: raittiita on vähän, mutta kohtuullisesti käyttäviä paljon ja märässä päässä väkeä on suhteellisen vähän. ”

Tuohan ei nimenomaisesti ole vino jakauma, vaan normaalijakautunut. Tosin väite ei pidä paikkaansa, vaan Suomessa kulutus keskittyy voimakkaasti kahteen eniten kuluttavaan desiiliin, ja noin puolet suomalaisista kuluttaa niin vähän, että vaikka he tuplaisisivat kulutuksena, niin sillä ei ole minkäänlaista merkitystä. Siksi on aivan älytöntä, että alkoholipolitiikassa keskitytään myös näiden ihmisten kulutuksen vähetämiseen, vaikka toimenpiteet kannattaisi keskittää noihin paljon kuluttaviin.

×
×
×

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *