Kataisen hallitus päätti EU-komission ja OECD:n suosituksista panostaa vuoden 2013 budjettiriihessään osallistavan sosiaaliturvan kehittämiseen. Sosiaali- ja terveysministeriö käynnisti kesäkuussa 2014 osallistavan sosiaaliturvan pilotoinnin kuudessa kunnassa: Loimaalla, Paltamossa, Raumalla, Rovaniemellä, Varkaudessa ja Äänekoskella.  Osallistavan sosiaaliturvan pilottiprojektit toteutetaan pääosin lisäämällä kuntouttavaa työtoimintaa tai vapaaehtoisella toiminnalla.

Tutustuimme Rauman osallistavan sosiaaliturvan pilottiin osana Helsingin yliopiston yhteiskuntapolitiikan oppiaineen ”Poverty Research Workshop” -kurssia. Raumalla kuntouttavaan työtoimintaan on panostettu jo usean vuoden ajan. Laajan kuntouttavan työtoiminnan työpaikkojen tarjonnan lisäksi Raumalla on käynnissä RaUMA-projekti (Rauman Uusia MAhdollisuuksia), jonka tarkoituksena on ollut pitkäaikaistyöttömien tukeminen ja heidän osaamisensa, vahvuuksiensa sekä työ- ja toimintakyvyn selvittäminen. Osallistavan sosiaaliturvan pilottiin osallistuminen mahdollistaa toiminnan tehostamisen ja lisäpalveluiden kehittämisen. Pilottiin myönnettiin 45 000 euroa, jolla Rauma on palkannut kaksi työnohjaajaa ohjaamaan työttömiä aktivointitoimenpiteisiin sekä etsimään aktivointipaikkoja kaupungin omista toimintayksiköistä.

Aktivoinnin työllisyyspoliittiset vaikutukset ovat osoittautuneet Raumallakin vaatimattomiksi, kun tuloksia tarkastellaan osallistuneiden siirtyminä työttömyydestä avoimille työmarkkinoille tai ammatilliseen koulutukseen. Raumalla vain pieni määrä kuntouttavaan työtoimintaan osallistuneista on työllistynyt palkkatyöhön työtoimintajakson avulla. Aktivoinnin ajatuksena on kuitenkin ollut saada osallistettavat tuntemaan itsensä hyödyllisiksi ja osaksi ympäröivää yhteiskuntaa esimerkiksi antamalla osallistettavien vaikuttaa työtoimintapaikan valintaan.

Tilastot ja tutustuminen Rauman tilanteeseen osoittavat, että kuntouttava työtoiminta ei suoraan työllistä tai paranna työmarkkinamahdollisuuksia. Osallistavalla sosiaaliturvalla vaikuttaa kuitenkin olevan paikkansa kuntouttavassa tarkoituksessa työ- ja toimintakyvyn ylläpidossa. Myös aikaisemman tutkimuksen perusteella on osoitettu, että kuntouttavat toimet voivat edistää elämänhallintaa (Karjalainen & Karjalainen 2010, 48). Osallistavan sosiaaliturvan valmistelua vahvasti linjanneen Rauman kaupungin sosiaali- ja terveysviraston johtajan Antti Parpon näkemys osallistamisen ankaruudesta onkin lieventynyt sitten hankkeen aloittamisen (vrt. YLE  11.11.2014; HS 19.09.2013). Työmarkkinoille työllistäminen ei ole osallistavan sosiaaliturvan ensisijaisena tavoitteena (Parpo 2014).

Pilottiprojektit jatkuvat vain vuoden 2014 loppuun asti. Niiden tulosten perusteella on tarkoitus päättää osallistavan sosiaaliturvan kohderyhmästä, osallistavien toimien sisällöstä ja järjestämisestä sekä toiminnan kannustavuuden ja velvoittavuuden suhteesta vielä ennen hallituskauden loppua. Aktivoinnin ja osallistamisen sosiaalipoliittisista ja hyvinvointivaikutuksista kaivataan kuitenkin pitkän aikavälin lisätutkimusta, sillä näistä vaikutuksista löytyy tällä hetkellä tietoa melko vaatimattomasti. Lisäksi on pidettävä mielessä, että yksilön toimintakyvyn ylläpitämisestä huolimatta pelkkä aktivointi ei auta ketään työllistymään. Työllistyä voi vain työpaikkaan, eivätkä sosiaaliturvan osallistavuus, vastikkeellisuus tai siihen liittyvät aktivointitoimenpiteet luo uusia työpaikkoja tai muuta tosiasiaa niistä työelämän suurista muutoksista, jotka työttömyyttä aiheuttavat. Tällaisten lyhytaikaisten vaikutusten sijaan työllisyyspolitiikan olisi kestävämpää suunnata katse työmarkkinoiden rakennemuutosten arvioimiseen, työpaikkojen luontiin ja ihmisten tietotyötaitojen koulutukseen ja päivittämiseen.

Kirjoittajat ovat maisterivaiheen yhteiskuntapolitiikan opiskelijoita Helsingin yliopistossa. Blogikirjoitus on laadittu osana Helsingin yliopiston yhteiskuntapolitiikan oppiaineen ”Poverty Research Workshop” -kurssia.

Lähteet

Helsingin Sanomat (HS) 19.9.2013. Työttömille tulossa työvelvoite: Työttömyysturva pienenisi, jos työtön kieltäytyisi kunnan tarjoamista töistä.  Kirjoittaja Heli Suominen. Saatavilla: http://www.hs.fi/kotimaa/a1379523217431. Viitattu 21.11.2014.

Karjalainen, Jarno & Karjalainen, Vappu (2010): Kuntouttava työtoiminta: aktiivista sosiaalipolitiikkaa vai työllisyyspolitiikkaa? Empiirinen tutkimus pääkaupunkiseudulta. Raporti, THL, 38. Saatavilla: http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/4aa5eb26-0e0e-4dac-928e-4597d8c7a8d9. Viitattu 27.11.2014.

Parpo, Antti (2014): Yhteiskunnallisen osallisuuden lisääminen osallistavan sosiaaliturvan keinoin. Seminaarissa Työelämäosallisuuden hyvät käytännöt Euroopassa – hankkeen päätösseminaari: TyöVoimaksi! Temput eivät työllistä – onnistuuko vastuulliset, osallistavat työmarkkinat? THL, Circo, 25.11.2014.

Yle (2014): Ajankohtainen kakkonen: Kuntoutus ja kokeilut – työttömien aktivointia vai orjatyötä. Yle TV 2, 11.11.2014.

×
×
×

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *