Viime viikolla julkaistun tuoreen kouluterveyskyselyn tulokset osoittavat, että nuorten alkoholinkäytön laskeva trendi jatkuu edelleen. Myös ESPAD, eurooppalainen koululaistutkimus päihteiden käytöstä, on tuottanut samanlaisia tuloksia: raittiiden nuorten määrä lisääntyy ja humala kuuluu yhä harvemman nuoren viikonlopunviettoon. Juomisen lisäksi on vähentynyt myös tupakointi.

Alkoholin suosion vähenemiselle nuorten keskuudessa on esitetty monia mahdollisia syitä. Jaana Lähteenmaan (2007) mukaan kyseessä voi yksinkertaisesti olla palautumisliike, jolloin nuorten julkijuopottelu ja niin sanotut lapsijuopot 1990-luvulla olivat poikkeusilmiö, josta on nyt palattu takaisin kohtuullisempaan käyttöön. Toisen selitysmallin mukaan nuorilla on nykyisin muitakin ajanviettotapoja kuin juominen: esim. internet vie nykyisin huomattavan osan nuorten vapaa-ajasta.

Kolmantena selitysmallina Lähteenmaa erottaa nuorisokulttuuriset muutokset. Nuorten keskuudessa on muodostunut ajattelutapoja, joihin humalajuominen ei enää vetoa. Lisäksi maahanmuuttajataustaisen väestön kasvu erityisesi kaupungeissa on voinut murtaa nuorten humalakeskeisyyttä. Alkoholinkäytössä tapahtuneet muutokset kuvaavat joka tapauksessa sitä, että juominen ei ole kaikille suomalaisnuorille kovin merkittävä sosiaalisen identiteetin lähde tai keskeinen osa yhdessäoloa.

Kiinnostava ja vähemmälle huomiolle jäänyt tulkintakehys koskee meitä aikuisia. Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa 19.9. juomisen vähenemisestä kiitellään terveysvalistusta, mutta todetaan että useimmiten muutosten syitä on vaikea paikantaa: juomiskielteiset asenteet syntyvät nuorten keskuudessa omavoimaisesti ja ulkopuolisten voi lopulta olla vaikea ohjata niitä. Nuorten alkoholinkäyttöä pidetään siis usein omalakisena ilmiönä, johon aikuisten tekemiset ja tottumukset eivät juuri heijastu.

Kuitenkin myös aikuisväestön alkoholinkäyttö on kääntynyt viime vuosina laskuun. Jo vuosikymmeniä jatkunut mietoja alkoholijuomia suosiva trendi jatkuu sekin. Janne Härkösen suomalaisten juomatapojen ja alkoholiasenteiden muutoksia käsittelevät väitöskirja (2013) osoittaa, että alkoholiveron alennukset ovat kiristäneet alkoholipoliittisia asenteita, vaikka asenteet kohtuukäyttöä kohtaan ovatkin lieventyneet. Nämä muutokset näkyvät myös nuorissa. ESPAD-kyselyn tuloksista selviääkin, että vanhemmat ovat yhä harvemmin nuorten juomahankintojen takana.

Nuorisokulttuuriset ilmiöt eivät synny tyhjästä, vaan nuoret ovat samalla tavalla osa yhteiskuntaa kuin aikuisetkin. Vaikka tämänhetkisen tutkimustiedon varassa voimme vasta esittää arvailuja, mistä kaikesta juomisen vähenemisessä on kyse, on todennäköistä että aikuisten asenteet ovat kiristyneet ja valvonta on parantunut. Ja ehkäpä aikuiset antavat nykyisin omalla juomiskäyttäytymisellään paremman mallin nuorille kun aiemmin.

Vaikka nuorten juomisen väheneminen on positiivinen ilmiö ja antaa viitteitä laajemmastakin alkoholikulttuurisesta muutoksesta, sen taustalla vaikuttavat seikat eivät välttämättä ole pelkästään positiivisia. Mitä on tullut juomisen tilalle? Onko nuorten elämä nykyisin niin täynnä vaatimuksia, paineita ja odotuksia, että nuorten omatoimiselle sosiaalisuudelle – johon juominenkin liittyy – jää vähemmän tilaa?

Lähteet:

Lähteenmaa, Jaana (2007): Jos alkoholinkäyttö olisikin ”out”? Nuoret ja alkoholi. Helsinki: Alkoholi- ja huumetutkijain seura.

Härkönen, Janne (2013) Not a wet generation but a wet nation: The dynamics of change and stasis in the Finnish drinking culture from 1968-2008. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

×
×
×

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *