Turvapaikan hakijoiden lähtömaat ja -syyt poikkeavat toisistaan, mutta heitä kaikkia – kuten myös aikanaan tänne muuttaneita esivanhempiamme – yhdistää toive paremmasta elämästä. Palkkatyöyhteiskunnassa tämä tarkoittaa yksinkertaisesti työpaikkaa. Voiko toive toteutua Suomessa?

Euroopan pakolaiskriisin seurauksena Suomeen jää enemmän tai vähemmän pysyvästi asumaan tuhansia, jopa kymmeniä tuhansia, työikäisiä, lähinnä miehiä. Ylen kyselyn mukaan enemmistö suomalaisista uskoo masentavasti, että valtaosa heistä jää työttömiksi ja elää sosiaalituilla.

Työmahdollisuuksiin vaikuttaa paitsi maahanmuuttajien yksilölliset ominaisuudet myös Suomen työmarkkinat. Gabriele Ballarinon ja Nazareno Panichellan osoittivat melko tuoreessa tutkimuksessaan, että Ison Britannian ja Saksan joustavat työmarkkinat onnistuivat työllistämään maahanmuuttajien suhteessa kantaväestöön paremmin kuin Ranskan ja Ruotsin jäykät työmarkkinat. Myös Espanja ja Italia pärjäsivät Ranskaa ja Ruotsia paremmin, mutta näissä maissa syynä on maahanmuuttajia työllistävät harmaat työmarkkinat.

Ballarinon ja Panichellan tulokset eivät lupaa hyvää Suomelle. Meillä yksilötason palkat ovat olleet erityisen jäykkiä eikä meillä ole – onneksi – yhtä laajaa harmaata taloutta kuin Etelä-Euroopassa. Tutkijoiden ankara johtopäätös on se, että maahanmuuttajien työllistämisessä on kyse vaihtokaupasta: joustavammat työmarkkinat parantavat maahanmuuttajien mahdollisuuksia, mutta voivat samaan aikaan lisätä kantaväestön köyhyyttä. Tutkijat korostavat myös koulutuksen merkitystä: jos maahanmuuttajien lapset saman koulutuksen kuin kantaväestö, he pärjäävät yhtä hyvin kuin kansaväestön lapset.

SAK:n hallitus toimitti lokakuun alussa julkisuuteen vahvan rasismin vastaisenviestin, johon liittyi myös vaatimus siitä, ettei Suomeen saa luoda kahdenlaisia työmarkkinoita: ”Turvapaikanhakijoilla on oltava samat työehdot kuin muilla työntekijöillä, jottei Suomeen luoda halpatyömarkkinoita.” Kuitenkin tiedämme, että hallitukselle ja työnantajille esitetyt vaatimukset nykyehtoisten matalasti koulutettujen työpaikkojen luomisesta eivät ole tepsineet. Vain peruskoulun suorittaneista työikäisistä miehistä oli työssä vuonna 2013 vain 47,8 prosenttia. Ennen vuoden 2008 talouskriisiä osuus oli 54,4 prosenttia.

Nyt tarvitaan positiivisen diskriminaation hengessä uusia ja luovia ratkaisuja työpaikkojen luomiseksi turvapaikan saajille. Esimerkkiä voi ottaa niistä toimista, joilla Suomessa on yritetty ja osin onnistuttukin luomaan työpaikkoja syrjäytymisvaarassa oleville nuorille. Kaikille turvapaikan saaneille työikäisille tulisi antaa ikärajaton santsikortti ja kuntien olisi tarjottava tukitöitä – ja myös kesätöitä – nimenomaan turvapaikan saajille. Entä voisiko nuorisotakuun (vaikka nimellä maahanmuuttajatakuu) ulottaa koskemaan iästä riippumatta kaikkia turvapaikan saavia?

×
×
×

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *