Näin kummallisen ja verisen kesän jälkeen on enemmän kuin ilahduttavaa, että joku suomalainen tekee positiivisen kansainvälisen teon. En nyt tarkoita Antti Ruuskasen keihään EM-kultaa, vaan Sauli Niinistön neuvottelumatkaa.

Pyytäisikö Niinistön kaltainen kokenut valtiomies audienssia Vladimir Putinin kanssa kertoakseen yleisiä ja ympäripyöreitä toiveita Ukrainan kriisin laukaisemiseksi – ja matkustaisi sen jälkeen Kiovaan toistaakseen samat kliseet? Tuskinpa. Niinpä Niinistöllä täytyi olla jokin selkeä idea eli aloite, joka voisi käynnistää kriisin laukeamisen.

Mikä se voisi olla? Tässä vaiheessa Niinistö ei tietystikään voi sitä suoraan sanoa, mutta vihjeitä hän on kuitenkin tarjonnut. Eilen (18/8) presidentin kanslia ilmoitti, että matkansa jälkeen Niinistö on puhelimitse keskustellut EU:n komission puheenjohtajan José Manuel Barroson, Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Herman Van Rompuyn sekä Kazakstanin presidentin Nursultan Nasarbajevin kanssa.

Miksi Kazakstanin Nursultan Nasarbajev? Jo pitkään Putinin haaveena on ollut hieman EU:ta muistuttavan Euraasian talousyhteisön perustaminen. Halukkaimpia tähän ovat Venäjän lisäksi olleet Valko-Venäjä ja Kazakstan, jotka vuonna 2011 käynnistivät keskinäisen Tulliliiton. Neljänneksi ja keskeiseksi Tulliliiton kivijalaksi Putin on halunnut Ukrainaa. Viime syksynä Putinin näkemys oli, että Ukrainan on valittava puolensa: joko Tulliliiton jäsenyys tai lähentyminen EU:hun. Tästä koko kriisi viime syksynä alkoi, kun silloinen presidentti Janukovits kieltäytyi allekirjoittamasta valmiiksi neuvoteltua EU-sopimusta.

Palattuaan Putinin ja Poroshenkon kanssa käymistään keskusteluista Niinistö piti tiedotustilaisuuden, jonka anti oli tiivistetysti seuraava. Päällimmäinen ongelma Ukrainassa on tietysti sotiminen ja sen pikainen lopettaminen eli aselevon aikaansaanti. Mutta taustalla on varsin suuria asioita, kuten Ukrainan suhde Tulliliittoon ja toisaalta EU:hun. Näin sanatarkasti:

”Ongelma on niiden yhteensovittaminen tai ainakin niiden keskinäisen suhteen selvittäminen.”

Talousmiehenä Sauli Niinistö tajuaa, että konfliktien perimmäiset syyt ovat useimmiten rakenteellisia talouden eturistiriitoja. Olen aika lailla varma, että Niinistöllä on jonkinlainen idea nimenomaan siitä, miten Ukrainan asema suhteessa Tulliliittoon että EU:hun olisi järjestettävissä niin, että se kaikkien kannalta olisi voittopuolisesti win/win-tilanne. Tästähän on EU:ta sen sisällä ja myös Suomessa kritisoitu, ettei tätä rakenteellista ongelmaa ole selkeästi nähty eikä ole haettu  aktiivisesti ratkaisua.

Tähän viittaa myös se, että Niinistön välitys- ja neuvottelupalveluja halutaan eri osapuolten taholta myös jatkossa. Jos näin käy ja prosessi johtaa toimivaan tulokseen, Sauli Niinistö nousee kerta heitolla suomalaisten rauhantekijöiden nimekkääseen joukkoon.

×
×
×

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *