Perustulo on saanut julkisessa keskustelussa hyvin erilaisia sisältöjä. Monesti perustulolla viitataan sosiaaliturvamalleihin, jotka ovat sangen kaukana alkuperäisestä perustulon ideasta. Alkuperäinen tai puhdas perustustulo tarkoittaa kaikille maksettavaa yhtä suurta rahasummaa henkilön tilanteesta tai tuloista riippumatta, ilman velvoitteita. Muuta sosiaaliturvaa kuin perustulo ei puhtaassa perustulossa ole. Nykyinen lapsilisä on perusteiltaan puhdas perustulo, tosin vain alle 17 vuotiaille. Puhdas perustulo olisi hyvin yksinkertainen byrokratialtaan ja se poistaisi pitkälti nykyiset kannustinloukut. Se toimisi palkkatukena ja mahdollistaisi uudenlaiset, perustulon tukemat työmarkkinat. Mutta tämä vaatisi, että perustulo korvaisi koko muun sosiaaliturvan, mukaan lukien asumistuet ja viimesijaisen toimeentulotuen.

Puhtaaseen perustuloon siirtyminen on pitkälti mahdotonta toisaalta sosiaalisista, toisaalta taloudellisista syistä. Suunnilleen nykyisellä kokonaisveroasteella on mahdollista maksaa kaikille perustulo, joka vastaa tasoltaan nykyistä työttömyysturvaa eli nettona noin 500 euroa. Sosiaalisista syistä on kuitenkin käytännössä mahdotonta lakkauttaa asumistuki sekä toimeentulotuki ja korvata ne 500 euron perustulolla. Jotta perustulolla voitaisiin korvata asumistuen ja toimeentulotuen lakkauttamisen vaikutukset näitä etuuksia nyt saavilla, perustulon taso pitäisi olla noin 1000 euron luokkaa, asuinpaikan vuokratasosta riippuen. Tämä ei ole enää kansantaloudellisesti mahdollista, sillä se vaatisi käytännössä kokonaisveroasteen lähes kaksinkertaistamista nykyisestä.

Julkisessa keskustelussa kukaan ei olekaan esittänyt puhtaaseen perustuloon siirtymistä. Perustulon rinnalla halutaan säilyttää ainakin asumistuki ja viimesijainen toimeentulotuki, usein myös ansiosidonnaiset etuudet. Tällöin perustulon taso voidaan pitää matalana, sillä asumistuki ja toimeentulotuki kohdistavat tulonsiirtoja niitä tarvitseville perustulon päälle. Hintana on, että nykyisen sosiaaliturvan kannustinloukut pitkälti säilyvät, sillä kannustinloukut syntyvät juuri asumis- ja toimeentulotuessa sekä ansiosidonnaisessa työttömyysturvassa. Monissa esityksissä perustuloa ei myöskään haluta maksaa kaikille, vaan sen halutaan olevan tuloista riippuvainen. Tässä niin sanotussa negatiivisen tuloveron mallissa tietyn tulorajan jälkeen verojen maksu muuttuu perustulon saamiseksi. Tosin kotitalouden tulojen kannalta perustulo ja negatiivinen tulovero johtavat pitkälti samaan lopputulokseen, vaikka ne ovat idealtaan erilaiset.

Perustulolla tarkoitetaan siis hyvinkin erilaisia tapoja järjestää sosiaaliturva, mutta perustuloa usein joko selkeästi vastustetaan tai kannatetaan. Yksi keskeinen ero perustulon kannattajien ja vastustajien välillä koskee näkemystä siitä, luoko perustulo uutta työtä uusina lyhytkestoisina ja osa-aikaisina työpaikkoina? Vai muuttaako perustulo vain nykyisiä kokopäiväisiä työpaikkoja (subventoiduiksi) lyhytkestoisiksi ja osa-aikaisiksi töiksi? Perustulossa on kyse niin suuresta verotuksen, sosiaaliturvan ja työmarkkinoiden muutoksesta, että kukaan ei tiedä vastausta siihen, miten perustulo vaikuttaisi verotuloihin, ihmisten käyttäytymiseen työmarkkinoilla ja niin edelleen. Tämän vuoksi monet ovatkin esittäneet, että perustuloa tulisi kokeilla ensin.

Hallitusohjelman yhtenä strategisena kärkihankkeena esitetään perustulokokeilua. Miten kokeilu aiotaan suorittaa, tai millaista perustuloa aiotaan kokeilla, ei ole määritelty tarkemmin. Aikaisemmasta tutkimuksesta ei ole pahemmin apua, sillä perustulosta sosiaaliturvajärjestelmän korvaajana on tehty vain pari pienimuotoista kokeilua Yhdysvalloissa ja Kanadassa yli 40 vuotta sitten. Näiden jälkeen perustulokokeiluja on tehty kehittyvissä maissa, mutta niissä perustulon toimimista on kokeiltu paremminkin kehitysavun keinona kuin olemassa olevan sosiaaliturvajärjestelmän korvaajana.

Perustulokokeilun ja sen tulosten arviointi riippuu pitkälti siitä, millaista perustuloa on tarkoitus kokeilla. Esimerkiksi puhtaan perustulon kokeilu vaatisi myös koko verotuksen muutosta kokeiluun osallistuvilla. Perustulokokeilu negatiivisen tuloveron tyyppisenä on sen sijaan toteutettavissa helpommin toimeentulotuen Kela-siirron yhteydessä. Toimeentulotuen perusosasto voidaan luoda perustulon kaltainen etuus ja se voidaan laittaa toimeen hieman erilaisena eri paikkakunnilla ja vaiheittain.  Kansallinen tulorekisteri on tarkoitus tulla käyttöön vuonna 2019, jonka jälkeen on mahdollista kokeilla Kelan etuuksien saajilla mahdollisesti hyväksi havaittua negatiivisen tuloveron mallia koko väestössä.

×
×
×

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *