Viime elokuun 12. päivänä kirjoitin tällä palstalla, että valtion talous on kroonisesti ja pahasti alijäämäinen. Perussyy tähän on, että talous ei ole vuosiin kunnolla kasvanut. Moni oli ajatellut, minä itse muiden mukana, että velkaa kannattaa ottaa, jotta montun yli päästään. Mutta jos se ei olekaan monttu, vaan ehkä pitkäaikainen pudotus alemmalle tasolle? Suomen talouden kivijalat horjuvat: internet pudottaa kiihtyvällä vauhdilla paperin kysyntää maailmalla, paperin kysynnän heikkeneminen pudottaa paperikoneiden kysyntää, Nokian romahtaminen kännykkäkilpailussa säteilee monin tavoin kaikkialle Suomeen…

Täsmäelvytyksellä voidaan ja pitää ruokkia potentiaalisia kasvualoja ja vahvistaa kotimaista kysyntää. Perusongelma ei tätä kautta kuitenkaan ratkea. Valtion menojen tasoa pitää laskea, aika nopealla aikataululla ja tuntuvasti: ”Kataisen ja Urpilaisen hallituksella on lähes viimeinen mahdollisuus osoittaa sellaista johtajuutta, jolla usko kriisin voittamiseen voisi syntyä tämän hallituksen aikana.”

Esitellessään tuolloin vuoden 2014 budjettiedotusta Jutta Urpilainen viritti suuria odotuksia. Urpilaisen ministeriö aikoi tehdä listan aikaistetuista rakenteellisista muutoksista, jotka sattuvat kaikkiin. Kirjoitin, että ”jos tällainen todellinen linja syntyy ja se pystytään toteuttamaan, se on kieltä, jota kansa kriisioloissa perimmältään ymmärtää.” Rakennepaketti syksyllä myös tehtiin ja hyväksyttiin.

Toinen johtajuutta osoittava asia mielestäni olisi, että ”myönnettäisiin, että nykyinen sote- ja kuntauudistushanke on ajanut kiville ja se olisi syytä aloittaa puhtaalta pöydältä, yhdessä opposition kanssa”.  Viikko sitten hallitus tämän myönsi ja sopi opposition kanssa uuden sote-linjan.

Ja nyt eletään hallituksen tuoreen kehyspäätöksen jälkimainingeissa. Synkän talouskehityksen takia valtion taloutta oli sopeutettava vielä 3 miljardilla, entisten 5 miljardin lisäksi, jotta valtion velkaantuminen saadaan kuriin. Kritiikki on ollut kovaa.

Tänään (30/3) Jutta Urpilainen oli Arto Nybergin vieraana TV1:ssä. Nyberg laittoi Urpilaisen ahtaalle, mutta harvoin poliittinen johtaja onnistuu perustelemaan pitkää linjaansa ja hallituksen kehyspäätöstä sen jatkona yhtä pystypäisesti ja uskottavasti kuin Urpilainen ohjelmassa teki.

Viime elokuussa kirjoitin näin:

”Hallituksen kohtalo on nyt erityisesti Jutta Urpilaisen ja sdp:n käsissä. Urpilainen ilmiselvästi tajuaa käännekohdan merkityksen ja aikoo taistella paikastaan puolueensa johtajana. Eero Heinäluoma heitti pyyhkeen kehään heti ensimmäisen tappion jälkeen vuonna 2007 ja teki siinä suuren virheen.  Poliittisen johtajan ei pidä luovuttaa, vaan kaatua saappaat jalassa, jos muuta vaihtoehtoa ei lopulta ole.”

Antti Rinne on demarien puheenjohtajataistossa aloittanut erilaisten galluppien mukaan vahvasti. Urpilainen käynnistää kampanjansa vasta 7. huhtikuuta. Nyberg-ohjelman valossa Urpilainen ei aio luovuttaa eikä kaatua, vaan voittaa

×
×
×

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *