Meitä on pari-kolmekymmentä ihmistä ja äänestämme haamutarroilla toistemme post-it-lapuille tehdyistä ehdotuksista. Kaikkien ehdotukset ja haamut ovat samanarvoisia. Eniten haamuja keräävät ehdotukset voittavat.

Istun alkoholipolitiikan valmisteluun liittyvässä työpajassa. Ministerin mukaan lähdemme puhtaalta pöydältä. Vanhaa, jo valmista, Kataisen hallituksen aikana tehtyä lakiluonnosta hän ei aio edes lukea. Autamme uuden elinkeinopolitiikan lähtökohdista lähtevän alkoholilain valmistelussa. Elinkeinopolitiikan näkökulman ja alkoholihaittojen välillä olisi löydettävä tasapaino.

Tasapainossa onkin etsimistä.

OECD:n arvion mukaan alkoholin aiheuttama tuottavuuden menetykset vastaa useimmissa OECD-maissa noin 1% bruttokansantuotteesta. Suomessanoin  39 % työssä käyvistä miehistä ja 18 % työssä käyvistä naisista on alkoholin riskikäyttäjiä; yleisintä riskikulutus on rakennus-, korjaus- ja valmistustyötä sekä prosessi- ja kuljetustyötä tekevillä. Alkoholihaitat näkyvät työtehon ja tuottavuuden laskuna, työnjohdollisina ongelmina, lisääntyvinä työtapaturmina ja poissaoloina sekä ennenaikaisina eläkkeinä. UPM:n selvityksessä 25 % sairauspoissaoloista alkoholi oli pääsyy tai vahvasti taustalla.

Virallisena varhaiseläkkeeseen johtavana diagnoosina alkoholismi on vain noin 5%:ssa. Todellisuudessa alkoholi on tärkeä varhaiseläkkeen syy: jopa kahdessa kolmesta työkyvyttömyyshakemuksesta taustalla on alkoholiongelma.

Maailman terveysjärjestön mukaan alkoholi on kaikilla mantereilla tärkein työikäisten miesten kuolleisuutta aiheuttava tekijä. Euroopassa tuo osuus on korkein. Alkoholihaittojen arvioinnissa tulisi huomioida myös haitat sivullisille sekä kustannukset terveydenhuollossa, sosiaalitoimessa sekä poliisi- ja oikeus- ja rikosseuraamuslaitoksissa.

Alkoholi vaikeuttaa siis huomattavasti hallituksen tuottavuusloikkatavoitteen toteutumista.

Alkoholipolitiikkaa valmistelevaan työpajaan on kutsuttu alkoholista hyötyvää elinkeinoa: alkoholiteollisuutta, ravintola- ja matkailualaa. Paikalla ei ole alkoholin haitoista kärsiviä elinkeinoja. Mukana on alkoholihaittoja eri näkökulmista tarkastelevia kansalaisjärjestöjä sekä yksi alkoholitutkija. Alkoholista vastaavat virkamiehet ajetaan pois, mutta ministereiden avustajia tai muita virkamiehiä on STM:stä, TEM:sta ja VM:stä.

Haamuäänet jakautuvat kovin epätasaisesti: Alkoholista hyötyvä elinkeinoelämä kannattaa toimia, jotka vähentävät säätelyä ja lisäävät alkoholin saatavuutta. Kansanterveys- ja päihdejärjestöt haamuttavat päinvastaisia ehdotuksia. Moderaattorit päättävät ­osin haamuääniin perustuen neljästä jatkotyöstöön tulevasta kokonaisuudesta.

Erityisesti lääketieteen puolella on oltu viime vuosikymmenet korostettu näyttöön perustuvaa päätöksentekoa (evidence based policies). Minusta politiikka voi olla korkeintaan näytön informoimaa (evidence informed policies), sillä poliittiset päätökset ovat politiikkaa ja pohjaavat taustalla oleviin arvoihin. Näyttö voi kertoa vievätkö päätökset kohti haluttuja poliittisia päämääriä sekä sen, mitä muita vaikutuksia päätöksillä on.

Näyttöä voidaan tosin käyttää myös siten, että sitä loputtomasti vaatimalla estetään päätöksenteko, vaikka järki,  logiikka tai  varovaisuusperiaate vaatisi toimia. Esimerkiksi tupakkateollisuus onnistui viivyttämän tupakkapoliittisia toimia vuosikymmeniä. Miljoonat kuolivat näytöstä kiisteltäessä.

Tilastot ja tutkimus osoittavat, että alkoholin kokonaiskulutuksen ja sen aiheuttamilla kokonaishaitoilla on vahva korrelaatio. Kokonaiskulutukseen vaikutetaan tehokkaimmin saatavuuden ja hinnan kautta. Mainonnalla on vaikutusta erityisesti nuoriin ja suurkuluttajiin. Tehokkainta on eri toimien yhtäaikainen käyttö.

Olemme politiikan ytimessä: intressit ohjaavat päätöksentekoa (interest based policies). Intressiryhminä demokratiassa ovat ideaalitilanteessa poliitikkojen edustamat äänestäjät. Alkoholipoliittisessa ”haamujen politiikan” työpajassa intressiryhmät olivat valikoituja elinkeinoaloja ja kansalaisjärjestöjä. Kutsussa työpajaprosessin toiseen osaan kerrotaan, että osallistujien toiveesta faktat otetaan prosessiin mukaan.

Alkoholin vapauttaminen säätelystä ja veron alennukset lienevät monien kansalaisten mieleen. Vastoin tutkimusnäyttöä kansalaiset ajattelevat, etteivät saatavuus ja hinta vaikuta kulutukseen.  Alkoholista keskustellaan yksilönvapausasiana. Terveyshaittoja, kuten syöpävaarallisuutta, ei tunneta.Alkoholistien läheisten kokemus jää kuulematta.

Mieleeni hiipii hallituksen avokonttorityöskentelystä välitetyt TV-kuvat:  fläppitaulut. Oliko siellä post-it-lappuja? Minkälainen prosessi lainvalmistelu ja poliittinen päätöksenteko nykyisin on?

Vaikutuksia tulisi arvioida ennen lopullisia päätöksiä. Sektoritutkimuslaitokset ja yliopistot ovat perinteisesti olleet tärkeitä tarvittavan näytön tuottamisessa ja analysoimisessa.  Vieläkö heitä tarvitaan? Korvaavatko intressitahojen haamutarrat näytön?

×
×
×

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *