Miten hyvin Alma Median, Helsingin Sanomien sekä Yleisradion faktantarkistustoimitukset onnistuivat työssään presidentinvaaleissa 2018? Erittelimme tätä 30.11. 2018 ilmestyneessä Yhteiskuntapolitiikka-lehden (5-6/18) analyysissa Faktantarkistajat harhateillä.

Faktantarkistuksella (fact-checking) tarkoitetaan (poliittisten) väitteiden totuudenmukaisuuden eli paikkansapitävyyden arviointia.

Ajatuksena on selvittää ja julkituoda, onko esim. vaaliehdokkaan puheessaan esittämä väite paikkansapitävä. Totuudenmukaisuus selvitetään nelivaiheisesti: 1) identifioidaan tarkistettavat väitteet, 2) etsitään väitteen tarkistamiseen soveltuva lähde, 3) vertaillaan väitettä ja lähdettä, 4) päätetään tarkistettavalle väitteelle totuusarvo.

Arvioimme yhteensä 173 tarkistusta. Alman tarkistustoimitus tarkisti 36 väitettä (21 % analysoimistamme väitteistä), Helsingin Sanomat 97 väitettä (56 %) ja Yleisradio 40 (23 %). Alman ja Helsingin Sanomien luvuissa ovat mukana myös livenä tehdyt tarkistukset.

Asetimme faktantarkistuskirjallisuuden pohjalta 24 kriteeriä, joiden perusteella arvioimme faktantarkistuksen onnistuneisuutta.

Tarkistuksista yhteensä 54 (31 %), rikkoi jotakin asettamaamme kriteeriä. Virheosuutta voi pitää kohtuuttoman suurena.

Tapauksia, joissa Yle rikkoi vähintään yhtä kriteeriä, on 23 eli 58 % Ylen tarkistamista väitteistä. Tämä on paljon. Toiseksi eniten virheitä teki Alma (12 eli 33 %) ja vähiten virheisiin syyllistyi Helsingin Sanomat (19 eli 20 %).

Ylen, Alma Median sekä Helsingin Sanomien faktantarkistajat eivät siis onnistuneet presidenttiehdokkaiden vaalikampanjaväitteiden faktantarkistuksessa erityisen hyvin. Vaikka toiminnassa oli kautta linjan paljon hyvää, myös monenlaisia virheitä tehtiin.

Suurimpia virheitä olivat:
1) Metodin ja totuusarvokategorioiden määritelmien puutteellinen julkistaminen.
2) Sellaisten väitteiden tarkistaminen, joille ei voida määrittää totuusarvoa (kuten tulevaisuutta koskevat väitteet sekä mielipiteet).
3) Kompleksisten propositioiden eri osien tarkistaminen yhdessä faktantarkistuksessa.
4) Sellaisten väitteiden tarkistaminen, joita suoranaisesti ei ole esitetty.

Suurten mediatalojen pitää pystyä parempaan. Toimituksilla on vielä paljon oppimista tarkistusten laadukkaassa arvioinnissa. Toimitusten pitää nykyistä oleellisesti huolellisemmin toteuttaa tarkistusoperaationsa ja karsia väitteet, jotka eivät edes periaatteessa ole tarkistettavissa. Toimitusten pitää nykyistä paremmin paneutua faktantarkistuskirjallisuuden tuloksiin ja ammatillistaa toimintaansa. Heidän pitää yksinkertaisesti olla selkeämpiä ja täsmällisempiä.

Hyvin tehty faktantarkistus on tarpeellinen osa modernia tiedonvälitystä. Mikäli toiminta ei ole huolellista, voi tämä lisätä riskiä väärien mielikuvien synnystä. Tämä ei ole yleisön etu.

×
×
×

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *