Esteettömyys on tehnyt melkoisia harppauksia viimeisten vuosikymmenten aikana. Monet tilat, työpaikat ym. mainostavatkin jo olevansa esteettömiä. Käytännössä tämä näkyy useimmiten esimerkiksi inva-wc:iden ja -parkkipaikkojen lisääntymisenä. Mietitkö jo, että on upeaa, miten  toimintarajoitteiset on nykyään otettu hienosti huomioon.

Mitä jos kertoisin, että yhteiskunta ja erityisesti työpaikat ovat kuitenkin vielä kaukana saavutettavuudesta.

Esteettömyyden taso vaihtelee

Osana viidessä EU-maassa sekä Turkissa toteutettavaa saavutettavuuteen työpaikoilla liittyvää hanketta teimme haastattelututkimuksen, johon osallistui lähes 30 suomalaista ensisijaisesti pääkaupunkiseudulla toimivaa työpaikkaa. Mukana oli alle kymmenen hengen yrityksiä ja usean sadan hengen organisaatioita; yrityksiä ja järjestöjä yksityiseltä ja julkiselta sektorilta. Kysyimme haastattelussa esteettömyyden ja saavutettavuuden tilaa sekä haastateltavien arvioita siitä, miten tietoisia ihmiset ovat heidän organisaationsa saavutettavuudesta ja tietoisuuden parantamista edistävistä toimenpiteistä.

Yhden vastaajan mukaan hänen työpaikallaan on ymmärretty saavutettavuuden olevan laajempi käsite kuin pelkkä esteettömyys. Lisäksi yrityksessä oli ryhdytty toimenpiteisiin mm. viestinnän ja verkkosivujen saavutettavuuden parantamiseksi. Vastaajista kourallinen toi esille, että hissien ja inva-wc:iden lisäksi myös pistekirjoitus oli lisätty osaan kylttejä tai hissin painikkeisiin. Lähes kaikki vastaajat kertoivat, että esteettömyyttä oli mietitty oikeastaan yksinomaan suhteessa asiakkaisiin tai vieraisiin, ei nykyisiin tai mahdollisiin työntekijöihin. Vain yksi vastaaja kertoi, että hänen työpaikallaan työn tekemistä oli arvioitu ja suunniteltu uudestaan, jotta autistinen työntekijä voitiin palkata.

Haastattelututkimuksemme tulosten perusteella esteettömyyttä on edistetty yrityksissä ja organisaatioissa hyvin eri tasoisesti. Toisissa se ymmärretään jo hyvinkin laajasti, toisissa taas sen suuntaan otetaan vasta ensiaskeleita. Hyvästä kehityksestä huolimatta on otettava myös huomioon, että esteettömyys ja saavutettavuus menevät arkikielessä usein sekaisin, mikä saa monet kuvittelemaan, että esteetön työpaikka tarkoittaa saavutettavaa työpaikkaa. Näin ei kuitenkaan aina ole.

Esteetön työpaikka vaatii vielä kehittämistä ollakseen saavutettava

Esteettömyys viittaa ympäristön, palvelun ja tarjonnan toimivuuteen etenkin toimintarajoitteisten ihmisten kannalta. Se liittyy korostetusti rakennetun ympäristön toimivuuteen. Saavutettavuus taas kuvaa sitä, kuinka helposti informaatiota, järjestelmää, laitetta, ohjelmaa tai palvelua voi käyttää kuka tahansa henkilö riippumatta hänen henkilökohtaisista ominaisuuksistaan tai taidoistaan. Saavutettavaan työpaikkaan sisältyy myös esteettömyys, mutta saavutettavuus on sitä paljon laajempi käsite; sillä edistetään yhdenvertaista osallisuutta.

Työpaikka, joka vahvistaa luottamusta, rakentaa syrjimättömyyttä, edistää monimuotoisuutta ja tukee jokaisen työntekijän erityislaatuisia taitoja ja ominaisuuksia voidaan kutsua saavutettavaksi työkulttuuriksi. Työpaikkojen saavutettavuuteen liittyy taustoiltaan erilaisten ihmisten monipuolisten taitojen, piirteiden ja ominaisuuksien tunnistaminen ja kunnioittaminen. Aidosti saavutettavalla työpaikalla esimerkiksi sisäinen viestintä intrassa tai Yammerissa voi olla suunniteltu kaikille helposti luettavaksi ja nähtäväksi. Siellä myös perehdytys ja työssäoppiminen voi olla suunniteltu huomioiden henkilöt, joilla on oppimisvaikeuksia. Siellä ehkä työhön liittyvät ohjeet on mahdollista myös kuunnella, ei vain lukea.

Työntekijäpulasta puhutaan julkisuudessa paljon. Samalla kuitenkin käytännössä rajaamme ison osan potentiaalisista työntekijöistä työelämän ulkopuolelle, kun työpaikkojen suunnittelussa ei edes mietitä saavutettavuutta tai edes esteettömyyttä laajemmin ymmärrettynä. Usein tarvittavat muutokset vaikkapa oppimisvaikeuksista kärsivän henkilön palkkaamiseen ovat todella pieniä ja kustannuksina mitättömiä. Onko meillä todella varaa jättää näiden henkilöiden valtava osaamispääoma ja ideat hyödyntämättä? Vai olisiko vihdoin korkea aika aidosti suunnitella työpaikat saavutettaviksi. Meille kaikille.

Project 2017 – 1 – AT01 – KA202 – 034995, Workplace Inclusion 4.0 This project has been funded with support from the European Commission. This publication [communication] reflects the views only of the author, and the Commission cannot be held responsible for any use which may be made of the information contained therein.

Kommentit

pasi asikainen

07.09.2018 10:43

Moro!
Haluaisin kiinnittää huomiota näihin kolmeen näkökulmaan:
-opasteet, opastus
–luvanvaraisuus, lupamenettely
-valvonta, seuraamukset
TRE pe 07.09.18

×
×
×

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *