Eläkepolitiikan tavoitteena on turvata kaikille eläkeläisille kohtuullinen, totuttu kulutustaso ja estää köyhyys. Artikkelissani Eläkeläisten taloudellinen toimeentulo ensimmäisten eläkevuosien aikana – analyysi vuonna 1999 eläkkeelle jääneiden ekvivalenttirahatulon kehityksestä vuosina 1997–2008 arvioin, miten asetetut tavoitteet toteutuvat kymmenen ensimmäisen eläkevuoden aikana.

Tulosten mukaan toimeentulo ei eläkkeelle siirryttäessä romahda ja ensimmäisten eläkevuosien aikana se nousee reaalisesti. Lisäksi havaittiin, että köyhyys periytyy eläkettä edeltävältä ajalta. Köyhyys ei siis ole eläkejärjestelmän vika. Päinvastoin. Järjestelmä lieventää köyhyyttä, sillä eläkkeelle siirryttäessä pienituloisten asema parantuu. Provosoivasti esitettynä harjoitettu eläkepolitiikka on ollut vähintäänkin loistavaa, mutta ovatko tulokset uskottavia? Tulotasonhan pitäisi romahtaa ja väestön köyhtyä. Johtuvatko hyvät tulokset siitä, että olen eläkealalla työssä?

Tulosten luotettavuus riippuu siitä, mitä sanoo, ja siitä ettei mitään oleellista jätä sanomatta. Kaikkea ei voi kuitenkaan sanoa samalla kertaa. Onhan nimittäin niin, että palkat nousevat nopeammin kuin eläkkeet ja siksi eläkeläisten toimeentulo suhteessa työllisiin tai koko väestöön heikkenee eläkeaikana. Eläkeläisten köyhyys on myös keskimääräistä yleisempää ja pienituloisissa eläkeläisiä on eniten. Yksin asuvien vanhusten ja työkyvyttömyyseläkeläisten keskuudessa köyhyys on erityisen yleistä. Kaikki edellä kuvatut väittämät ovat tosia ja vieläpä eläkealan toimesta selvitetty. Ja tietenkin on muistettava, että eläkeläisten toimeentuloa tutkitaan ja pitääkin tutkia muualla kuin vain eläkejärjestelmän piirissä. Luotettavuus lisääntyy tätä kautta.

Artikkelin päätelmät perustuvat siihen, että toimeentuloa tarkastellaan kokonaisuutena, jossa eläkejärjestelmä on osa julkista etuus- ja verojärjestelmää ja jossa henkilön toimeentuloon vaikuttaa myös perhe. Siksi toimeentulokäsitteenä on tulonjakotutkimuksessa vakiintunut kotitalouden käytettävissä oleva tulo, jossa henkilön omien tulojen lisäksi otetaan huomioon muiden perheenjäsenten tulot ja perherakenne. Mikä siis selittää saadut tulokset?

Toimeentulon kannalta oma eläke on eläkkeelle siirtyneen tärkein tulolaji, mutta lähes puolet tulee muuta kautta. Erityisen suuri merkitys on puolison tai muiden perheenjäsenten tuloilla ja omaisuustuloilla. Kun vielä verotus otetaan huomioon, niin on aivan ymmärrettävää, ettei toimeentulo romahda eläkkeelle siirryttäessä eikä ensimmäisten eläkevuosien aikana. Köyhyyden lieventymisen taustalla on puolestaan työttömyys, sillä eläke on usein työttömyyskorvausta korkeampi. Työttömistä monet ovat yksin asuvia. Saadut tulokset täydentävät aikaisempia havaintoja. Kaiken kaikkiaan muutokset eläkeläisten toimeentulossa tapahtuvat hitaasti.

Luotettavuuteen kuuluvat pohdinnat uusista tutkimuskohteista. Köyhyyden vähentämiseksi olisi tärkeää tunnistaa eläkkeelle siirtyneistä ryhmät, joissa köyhyys on ongelmallisinta. Artikkelin toimeentulokäsite ei ole ainoa oikea ja tästä syystä toimeentuloa olisi hyvä ruotia monesta suunnasta. Tarkastelun tulisi kattaa myös pitkään vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeellä olleet. Eläkeajan pidentyessä yksin asumisen, eläkkeiden indeksoinnin sekä erilaisten terveys- ja sosiaalipalvelujen merkitys toimeentuloon lisääntyy.

Merkitystä on myös sillä, miten tutkimustietoa esittää. Tutkijan näkökulmasta koko tutkimuskohde pitää ottaa haltuun. Päättäjien, median ja laajan yleisön näkökulmasta tilanne on toinen. Heitä kiinnostaa yleiskuva tutkittavasta ilmiöstä, kuten keskiarvot tai ilmiön ääripäät. Tässä artikkelissa on keskiarvoja (keskituloisia), ääripäitä (rikkaita ja köyhiä) ja koko tulojakaumaa koskevia tarkasteluja. Toivoa sopii, että artikkeli tarjoaisi tätä kautta luettavaa mahdollisimman monelle, perustelisi uskottavasti saadut johtopäätökset ja nostaisi esiin eläkeläisten toimeentuloon liittyviä kysymyksiä.

Summa summarum: eläkepolitiikan tavoite toimeentulon kohtuullisesta säilymisestä näyttää eläkeajan alkupuolella enimmäkseen toteutuneen. Suurimpana ongelmana on pienituloisuuden periytyminen eläkettä edeltävältä ajalta.

×
×
×

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *